Kirja-arvostelu: Kuinka estää seuraava pandemia

Miljardöörinä ja Gatesin säätiön puheenjohtajana kirjoittaja näyttää tottuneen ajattelemaan isosti. Kirjan näkökulmahan on, kuinka me maailmana estämme tulevat pandemiat. Siinä esitelty suunnitelma keskittyy parantamaan koordinaatiota, lääkinnällisiä välineitä, tautiseurantaa ja perusterveydenhuoltoa. Päätin lukea tämän Bill Gatesin kirjan Kuinka estää seuraava pandemia (2022) juuri sen takia, että halusin saada kokonaiskäsityksen biologisten riskien torjunnasta. Hienoa, että on olemassa tällainen yleistajuinen teos pandemioiden “isosta kuvasta.” 

Gatesin edellinen kirja Kuinka välttää ilmastokatastrofi (2021) antoi hyvän yleiskuvan siitä, mistä tämänhetkiset hiilidioksidipäästöt ovat peräisin. Lisäksi se kuvasi eri päästölähteiden osuudet kokonaispäästöistä ja mitä kullekin osuudelle voi tehdä. Arvostin sitä, koska monet suuret päästölähteet, kuten rakentaminen tai teollisuus, eivät näy arjessa eivätkä julkisessa keskustelussa. Se oli todella selkeästi ja yleistajuisesti kirjoitettu. 

Gatesin pandemiakirja jatkoi samaa havainnollistavaa tyyliä mm. vertaamalla pandemioiden torjuntaa tulipalojen torjuntaan käytännön tasolla. Abstraktimpien asioiden, kuten tautien nopeamman havaitsemisen, suuruusluokkia hän ei ole kirjoittanut auki. Montako prosenttia pandemiariski vähenisi, jos vaikkapa havaitsisimme taudit puolet lyhyemmässä ajassa? Olisin kaivannut enemmän kvantifiointia hahmottaakseni, kuinka paljon eri tavoitteiden saavuttaminen vaatii resursseja verrattuna nykyiseen, sekä ilmiöiden suuruusluokan ja asioiden tärkeyden. Tämä Gatesin kirja ei siis tarjoa yhtä valmiita vastauksia Efektiivisessä Altruismissa usein kysyttyihin tärkeys-, ratkaistavuus- ja laiminlyötyys-näkökulmiin, joiden avulla arvioida minkä ongelmien ratkaiseminen on tehokkainta. Ehkä sen takia kirja jätti minut vähän kylmäksi, vaikka sen tarkoitus onkin herättää ja motivoida ihmisiä panostamaan pandemioiden torjuntaan. En löytänyt kirjan sivuilta valmiita, helppoja ja varmoja ideoita, jotka vain odottavat toteuttajaansa aiheuttaen toteutuessaan suuren hyödyn. Monet kirjan esittelemä asiat olivat melko tavallisia: Parannetaan terveydenhuoltoa, jäljitystä, yhteiskunnan valmiutta toimia pandemiassa, rokotteita ja lääkkeitä sekä diagnosointia. 

Olisin kaivannut selkeitä koosteita kaikkien lukujen loppuun. Muutenkin luvut vaikuttivat hieman hajanaisilta. Runsaampi väliotsikointi olisi paikoin tehnyt hyvää.

Koordinaatio

Pidän paljon Gatesin ehdotuksesta perustaa globaali pandemianestotiimi, jotta koko maailma olisi valmistautunut, tieto kulkisi ja vältettäisiin koronapandemiassa tapahtuneet soutaa-huopaa-sähläykset. Hän ehdottaa WHO:n alaista tiimiä miljardin vuosibudjetilla. Budjetti on mitätön verrattuna puolustuskuluihin tai edes ilmastonmuutoksen torjuntaan. WHO on ainoa taho, joka pystyisi antamaan tiimille riittävän mandaatin ja auktoriteetin koordinoida pandemioihin vastaamista. Arvelen, että paremmasta maailmanlaajuisesta koordinaatiosta olisi monien muidenkin ongelmien ratkaisemiseen, kuten ydinaseet, tekoäly, rauha ja ympäristö. Jos Gatesin suunnitelma menisi läpi, se loisi toivoa koordinaation onnistumisesta näiden muidenkin globaalien ongelmien ratkaisemisessa.

Bioterrorismi

Gates käsittelee vain lyhyesti bioaseita ja bioterrorismia sekä laboratoriovuotoja. Monet EA-toimijat keskittyvät niihin, koska ne voivat seurauksiltaan olla vielä paljon pahempia kuin luonnolliset pandemiat. Gates sanookin olevansa muokattujen taudinauheuttajien suhteen hieman neuvoton, koska taudin voi suunnitella ohittamaan sitä vastaan suunnatut puolustuskeinot. Kirjan fokus on “perinteisissä” pandemioissa ja keinotkin ovat maanläheisempiä kuin monet EA-taktiikat. “Tavallisten” pandemioiden ehkäiseminen lienee kuitenkin se laajempi kehys, jossa myös äärimmäisten biouhkien torjujat työskentelevät. 

Terveydenhuolto kehittyvissä maissa

Kehittyvien maiden terveydenhuollon parantaminen on keskeinen osa-alue pandemiauhan pienentämisessä. Osa sitä on ns. endeemisten, eli tietyille alueille pesiytyneiden epidemioiden, kuten malarian taltuttaminen. Gates jopa väläyttelee mahdollisuutta hävittää jotkin tartuntataudit kokonaan. EA-näkokulmasta se on todella lupaava, vaikka varmasti myös haastava hanke. Esimerkiksi isorokon hävittäminen vuonna 1979 on yksi ihmiskunnan suurimmista saavutuksista. Yksittäisiin tauteihin kohdistuvia ns. vertikaalisia toimenpiteitä kuitenkin arvostellaan, koska ne vievät resursseja ns. horisontaalisilta toimenpiteiltä, kuten perusterveydenhuollolta. Gates kannattaa molempia ja näkee niiden hyödyttävän toinen toisiaan, sillä ne eivät sulje toisiaan pois.

Köyhimpien maiden terveys on perinteinen EA-aihe, koska ilmiönä se on suuri, ratkaistavissa ja laiminlyöty. Gatesin mukaan synergiaa pandemioiden torjunnan kanssa on huomattavasti. Näitä maita pitää tukea, jotta uhkaavimmat epidemiat saadaan havaittua, tukahdutettua ja lääkittyä mahdollisimman nopeasti. Päivänkin ylimääräinen viivytys alkuvaiheessa voi moninkertaistaa uhrien määrää myöhemmin. Itse ajattelen, että jos korona olisi saatu pysäytettyä jo Wuhanissa, niin globaalia pandemiaa ei olisi tullut. 

Lääkejätit

Gates on saanut korona-aikana kritiikkiä suurten lääkeyhtiöiden etujen ajamisesta mm. patentteihin liittyen. Kirjasta ei löydy suurta ja visionääristä talousmullistusta tälle alalle, mutta siinä selitetään yksinkertaisesti niitä mekanismeja, joiden takia tilanne on sellainen kuin on. Teoksessa kuvataan yksityiskohtaisesti mutta helppolukuisesti lääkkeiden, vasta-aineiden ja erilaisten rokotteiden toimintaperiaatteita, kehitystyötä, testausta, lupaprosessia, valmistusta ja jakelua. Kehitysehdotukset ovat hillitympiä: Hän toivoo laajempaa standardisoimista, testaamisen ja luvittamisen virtaviivaistamista, sekä lisää investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja tuotantokapasiteettiin.

Eläintuotanto

Käsitellessään yllättävien tautien tunnistamista ja tutkimista, Gates kirjoittaa: “Kaiken tämän lisäksi pitää jatkaa tutkimuksia siitä, miten virukset kehittyvät eläimissä, sillä 30 viimeisimmästä yllättävästä epidemiasta kolme neljäsosaa on esiintynyt eläimissä.” (s.107)

Gates ei tästä huolimatta esitä eläintuotannon lopettamista. Hän toivoo vain, että valtiot arvioivat varautumissuunnitelmissaan, kykenevätkö ne vasta pandemian uhatessa hävittämään potentiaalisesti tartuttavat eläimet ja korvaamaan aiheutuneet tappiot niiden omistajille. Esimerkiksi Tanska hävitti 15 miljoonaa tarhaminkkiä estääkseen koronavirusmuunnoksen leviämisen niistä ihmiseen. Monet vegaaniystäväni ovat nostaneet eläintuotannon alasajamisen keskeiseksi pandemianehkäisykeinoksi. Sen toteuttaminen lienee vielä melko utopistista, mutta sillä voisi olla valtava vaikutus.

Kirja oli aavistuksen kuiva, mutta se kertoi melko ymmärrettävästi isosta aiheesta. Huomiota ja sivuja oli varmaankin jaettu teemoille niiden suhteellisen tärkeyden mukaan, eikä uutuusarvon perusteella. Se on sekä vahvuus kokonaiskuvan kannalta, että heikkous kiinnostavuuden kannalta. Gates kertoo tutuista asioista, kuten maskeista, turvaväleistä ja tartuntaseurannasta, mutta myös suurelle yleisölle tuntemattomammista, kuten varautumisharjoituksista, väestörekistereistä, köyhien maiden terveydenhuollosta ja lääkkeiden kehittämisestä. Itse opin eniten juuri siitä mitä lääketeollisuuden “konepellin alla” tapahtuu ja miten tautiseurantaa toteutetaan ylätasolla. Olisin toivonut bioterrorismiuhan ja laboratoriovuotojen saavan lisää huomiota kirjassa juuri sen tuhovoiman takia, mutta Gates pysyi myös aihevalinnoissa melko hillityllä linjalla. Toisaalta, onhan se jo itsessään raju ja innostava väite, että tulevat pandemiat voidaan estää riittävällä panostuksella.

——————————————————————-

Bill Gates: Kuinka estää seuraava pandemia

WSOY 2022

Suomennos Jouni Avelin

362 sivua