Kymmenen prosentin lupaus: Tapion tarina vaikuttavasta lahjoittamisesta
Kuvassa Tapio Lahtiharju
Tapio Lahtiharju lahjoittaa 10 % tuloistaan hyväntekeväisyyteen, keskittyen ihmisoikeuksien ja hyvän elämän turvaamiseen. Erikoislääkärinä, väitöskirjatutkijana ja taaperon isänä arki on kiireistä, minkä vuoksi lahjoittamisen helppous on tärkeää. Hän nojautuu mielellään muiden tekemään tutkimukseen lahjoitusvalinnoissaan. Keskustelimme Tapion kanssa siitä, miten hän on muuttanut lahjoituksiaan tutustuttuaan efektiiviseen altruismiin ja miten hän arvelee, että hänen lahjoitustensa mahdollisesti muuttuvan tulevaisuudessa.
Lapsen sponsorointi ja lahjoittamisen lisäarvot
Tapio lahjoitti hyväntekeväisyyteen jo ennen efektiiviseen altruismiin (EA) tutustumista, mutta koki epävarmuutta lahjoitusten vaikuttavuudesta ja siitä, mikä kohde parhaiten vastaa hänen arvojaan.
Viimeisen kymmenen vuoden ajan hän on tukenut kahden kummilapsen koulunkäyntiä Afrikassa ja kertoo olevansa varovaisen positiivinen tuloksista. Koska kyseessä on pieni järjestö, hän ei ole saanut syvällistä tietoa lahjoitusten vaikuttavuudesta eikä siitä, miten ohjelma vertautuu mahdollisiin muihin kohteisiin, joihin hän voisi lahjoittaa. Nykyisten kummilasten sponsorointi jatkuu vielä pari vuotta, kunnes he ovat valmistuneet toisen asteen koulutuksesta.
Tapio kertoo olevansa vielä epävarma siitä, ottaako hän uuden kummilapsen sen jälkeen. Tällä hetkellä hän kallistuu lahjoituksen siirtämiseen muualle, mutta toisaalta hänellä on itsellään päiväkoti-ikäinen poika. Globaalikasvatuksen näkökulmasta voisi olla arvokasta löytää samanikäinen kummilapsi, johon poika voi samaistua ja jonka kautta oppia maailmasta sekä siitä, että myös kaukana ja eri kulttuurissa elävät ihmiset ovat yhtä arvokkaita.
Jos Tapio kuitenkin päättää lahjoittaa summan toisaalle, vahvana vaihtoehtona ovat GiveWellin suosittelemat lahjoituskohteet.
GiveWell: Kustannustehokkuuden malliesimerkki
Osallistuminen efektiiviseen altruismiin on tarjonnut Tapiolle sekä uusia työkaluja lahjoituskohteiden vertailuun että ehdotuksia erityisen vaikuttavista lahjoituskohteista. Lääkärinä kustannustehokkuuden vertailu laatupainotettujen elinvuosien (englanniksi Quality Adjusted Life Years, eli QALY) kautta on Tapiolle luontevaa, ja hän oli jo opiskeluaikoina kiinnostunut terveystaloustieteestä. QALYn kaltaiset työkalut mahdollistavat hyvin erilaisten interventioiden vertailun toisiinsa.
Vaikka jokainen ihminen ansaitsee kattavan terveydenhuollon, se on kaukana tämänhetkisestä todellisuudesta. Omien tulojen lahjoittaminen on yksi mahdollisuus parantaa köyhimpien ihmisten elintasoa. Tällöin syntyy tärkeä mutta vaikea kysymys: millä lahjoituskohteella on suurin vaikutus euroa kohden? Onneksi on olemassa tutkimusjärjestöjä, jotka tekevät näitä selvityksiä lahjoittajien tueksi.
Tapio on nyt muutaman vuoden ajan lahjoittanut rahaa tutkimusorganisaatio GiveWellin suosittelemiin hyväntekeväisyyskohteisiin, kuten Helen Keller Internationalin A-vitamiinilisäohjemaan. A-vitamiinipuutos voi johtaa lapsen kuolemaan, koska se tekee lapsesta haavoittuvaisemman infektioille. GiveWell arvioi ohjelman pelastavan yhden ihmishengen keskimäärin 5000 dollarilla, eli noin 4600 eurolla.
Monet kärkisuosituksista keskittyvät Saharan etelänpuoleisen Afrikan lapsikuolleisuuden vähentämiseen, sillä siellä asuu suurin osa äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä maailmassa. Tällöin esimerkiksi malariaverkkojen ja A-vitamiinilisien jakamisella voi olla suurikin vaikutus selviytymiseen.
GiveWellin tavoitteena on löytää kustannustehokkaimmat lahjoituskohteet globaalin terveyden saralla. Se keskittyy kärkisuosituksissaan hyvin rajattuihin ja selkeisiin interventioihin, joilla on vahvaa näyttöä vaikuttavuudesta. Tutkimusnäytöstä huolimatta arvioihin sisältyy luontaisesti paljon epävarmuuksia, mutta GiveWell jakaa taustalaskelmansa kärkisuosituksista julkisesti. Näin käyttäjä voi itse halutessaan tutkia, miten tulos muuttuu, jos taustaoletuksia tai muita muuttujia muutetaan.
GiveWellin lähestymistapa vakuutti Tapion, ja sen suosittelemat järjestöt muodostavat nyt merkittävän osan hänen lahjoitusportfoliostaan.
Ihmisoikeustyö osana globaalin tasa-arvon edistämistä
On selkeää, ettei terveydenhuollon ja toimeentulon parantaminen kylä tai kaupunki kerrallaan ole yksinään riittävä ratkaisu globaalin tasa-arvon saavuttamiseksi.
Tämän vuoksi Tapio antaa osan lahjoituksistaan myös ihmisoikeuksia puolustaville organisaatioille. Globaalin epätasa-arvon taustalla on pitkä kolonialismin historia, ja tänäkin päivänä tapahtuu niin tahallista kuin epäsuoraa syrjintää monia kansanryhmiä kohtaan. Ihmisten puolueetonta hyvinvointia parantaessa ei siis välttämättä riitä keskittyä pelkästään olosuhteiden kohentamiseen, vaan on puututtava myös syrjinnän ja pahanteon ehkäisemiseen.
Itsenäiset ihmisoikeusjärjestöt tekevät tärkeätä työtä tutkiessaan ja paljastaessaan ihmisoikeusrikkomuksia. Jos tietyn valtion harjoittama tahallinen ihmisryhmäloukkaus ei tule julkisuuteen, muut valtiot saattavat ottaa mallia huomatessaan voivansa toimia samoin ilman seurauksia, Tapio selittää. Vaikka työ on kiistämättä tärkeää, Tapio kertoo kuitenkin olevansa hyvin epävarma ihmisoikeusjärjestöjen vaikuttavuudesta. Järjestöjen ja kampanjoiden vaikutuksen vertailu on haastavaa, sillä niiden konkreettista hyötyä ja vaihtoehtoiset skenaariot huomioivaa vaikutusta on vaikea mitata. Tällä hetkellä Tapio lahjoittaa Human Rights Watchille, joka lobbaa politiikkaa esimerkiksi EU-tasolla ja Yhdysvalloissa. Hän valitsi sen Amnestyn sijaan vertailtuaan järjestön menetelmiä, mutta saattaa muuttaa lahjoituksiaan tulevaisuudessa uuden tiedon pohjalta.
Tasapaino akuuttien hätätoimien ja ihmisoikeustyön välillä
Kannattaako maailmanparantajan keskittyä ennemminkin selkeisiin interventioihin akuutissa hädässä olevien henkien pelastamiseksi vai juurisyihin pureutuvaan ihmisoikeustyöhön? Vai onko vastakkainasettelu täysin turha?
Tapio vertaa hajautusta ja monitasoista investointia terveydenhuoltojärjestelmäämme. Jos terveydenhuolto keskittyisi vain kuolemien ehkäisyyn, esimerkiksi päivystyksen kautta, se ei olisi kestävällä pohjalla. Tämä ohittaisi sairaudet, jotka eivät johda kuolemaan, mutta jotka siitä huolimatta vaikuttavat elämänlaatuun. Lisäksi tarvitaan ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, kansalaisten terveysvalistusta ja lääketieteellistä tutkimusta. Jos tätä verrataan edellä keskusteltuun lahjoittamiseen ihmisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon parantamiseksi, GiveWellin suositusten kaltaiset hyväntekeväisyysjärjestöt auttavat akuutisti hädässä olevia, kun taas ihmisoikeuksien puolustaminen pureutuu enemmän juurisyihin, hän pohtii.
Terveydenhoitoon vertautuvaa analogiaa voi katsoa myös toisesta näkökulmasta. Jos tekee töitä lääkärinä, täytyy erikoistua yhteen alaan. Vaihtoehtoina on potilastyön lisäksi esimerkiksi johtotehtävät tai julkishallinnon työ, jossa voi vaikuttaa resurssien allokointiin, sekä lääketieteellinen tutkimus. Lahjoituksia voi hajauttaa loputtomasti, (tai niin pieniin summiin kuin maksujärjestelmä sallii). Raja tulee paljon nopeammin vastaan, jos yrittää edetä monta urapolkua yhtaikaisesti, kuten toimia sekä päivystävänä lastenlääkärinä, kirurgina että THL:n tutkijana. On kuitenkin vaikeampi tietää, miten pitkälle lahjoituksia on kannattavaa hajauttaa. Se riippuu pitkälti sekä lahjoitusmäärästä että varmuudesta miten vaikuttavaa tietylle hyväntekeväisyyskohteelle lahjoittaminen on.
Epävarmuuksien keskellä Tapio toteaa kuitenkin, että vaikka Human Rights Watchin ja GiveWellin lahjoituskohteiden vaikuttavuuksissa on luultavasti eroa, ero on paljon pienempi kuin ylipäätään lahjoittamisen ja lahjoittamatta jättämisen välillä. Lahjoittaminen jompaan kumpaan tai molempiin on siis selkeästi parempi vaihtoehto kuin lahjoittamatta jättäminen.
🔸10 % sitoumus
Viime vuodenvaihteessa Tapio päätti allekirjoittaa Giving What We Can -yhteisön 10 % sitoumuksen (The 🔸10% Pledge), joka on sitoumus lahjoittaa kymmenes tuloista loppuelämän ajan vaikuttaviin hyväntekeväisyyskohteisiin. Koska Suomessa ei saa verovähennystä lahjoituksista, osuus lasketaan nettotuloista. Jos tiettynä vuonna ei pysty toteuttamaan lupaustaan, voi hyvittää sen toisina vuosina lahjoittamalla silloin suuremman määrän.
Tapiolle lupauksen allekirjoittamiseen ei ollut korkea kynnys, koska hän nosti lahjoituksensa noin kymmeneen prosenttiin jo efektiiviseen altruismiin ja GiveWelliin tutustuessaan. Lahjoitusmäärän nostamiseen kannusti suurempi luottamus lahjoitusten vaikutukseen ja myös vertaistuki, kun hän näki, että on muitakin, jotka lahjoittavat suuren osan palkastaan. Suurin syy konkretisoida halu ja tarkoitus lahjoittaa 10 % tuloistaan lupauksen kautta oli tukea efektiivisen altruismin yhteisön vaikutuksen mittaamista ja omalla allekirjoituksellaan purkaa väärinkäsitystä, että efektiivisessä altruismissa olisi kyseessä pelkästä filosofian keskustelukerhosta.
“On aina mahdollista, etten pysty lahjoittamaan 10 % koko loppuelämääni, esimerkiksi jos perheeseen syntyisi erityislapsi, joka vaatisi lähes kaikki perheen resurssit ja voimavarat”, Tapio toteaa. Hän kertoo myös osan itsestään kapinoivan sitä vastaan, että hän antaa omaa omaisuuttaan muille pyyteettömästi. Mutta yleisesti ottaen hän on tyytyväinen päätöksestään lahjoittaa merkittävä osa tuloistaan efektiivisiin hyväntekeväisyyskohteisiin.
Lahjoittaminen voi tuntua persoonattomalta, mutta huolellisesti kohdennettuna sen vaikutus on suuri. Lopulta lahjoittaminen ei ole vain rahallista tukea, vaan myös osa laajempaa vastuuta, jonka me kaikki jaamme.
Lisää tietoa
🔸10 % sitoumus: https://www.givingwhatwecan.org/pledge
GiveWell: https://www.givewell.org/
Vaikuttamisesta lääkärinä voit kuulla enemmän SPESSU Podcastin jaksossa Tapio Lahtiharjun kanssa: https://open.spotify.com/episode/4YhzlV25c5dzSJsSKwpN2H
Klassikkokirjoitus, joka käsittelee samankaltaista kysymystä, kuin se jonka Tapio esitti esimerkissään lapsen sponsoroinnista. Miten tasapainoitella pyyteettömeän vaikuttavuuden maksimoinnin välillä ja itseään motivoivamman lahjoittamisen välillä: Purchase Fuzzies and Utilons Separately: https://forum.effectivealtruism.org/s/B79ro5zkhndbBKRRX/p/EcCW8L7ej47sCgo4k
